Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintorakenteen uudistus on tuonut lukuisia haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Valtio rahoitti uudistuksen suunnittelua yli miljardilla eurolla. Yksi keskeisistä kehittämishankkeista oli ”Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus” – ohjelma. Ohjelmassa mielenterveyspalveluiden parantaminen oli vahvasti kehittämisen kohteena. Perusterveydenhuoltoon oli tarkoitus luoda toimivat rakenteet matalan kynnyksen terapiaan. Lyhytterapeuttinen lähestymistapa onkin viime vuosina vahvistunut.
Uuden lainsäädännön tavoitteena on vastata lasten ja nuorten lisääntyneeseen mielenterveyteen liittyvään oireiluun varhaisessa vaiheessa ja vaikuttavasti. Esityksen mukaisesti lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa. Määräykset koskisivat myös sosiaalihuollossa järjestettävää mielenterveystyön psykososiaalista tukea. Menetelmien tulee perustua niihin psykoterapeuttisiin viitekehyksiin, joilla on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa vaikuttavuusnäyttöä. Palvelu olisi maksutonta asiakkaalle tai potilaalle. Lakipaketissa ehdotetaan, että määräykset tulisivat voimaan 1.5.2025. Toteuttamiseen on varattu vuodesta 2025 alkaen 35 miljoonaa euroa vuosittain.
Vastuu toteutuksesta hyvinvointialueilla
Takuun piiriin kuuluvien menetelmien valinta viiden yhteistyöalueen-tasolla tulisi tehdä vuoropuhelussa eri osapuolten kesken, jotta paikalliset ominaispiirteet ja tarpeet tulisivat huomioiduksi. Tuen tarvetta tulisi tarkastella yksittäistä psykososiaalista interventiota laaja-alaisemmin ja kokonaisvaltaisesti. Palvelun laatu liittyy paitsi annetun intervention asianmukaiseen ja osaavaan toteutukseen, myös palveluprosesseihin. Palveluprosessit tulisi organisoida siten, että ohjautuminen tuen piiriin sujuisi lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta sujuvasti. Vastuu tästä on hyvinvointialueilla.
Alueellisessa käyttöönotossa keskeistä on huolellinen valmistelu, laadukas koulutus ja käytön ohjaus, toimiva johtaminen sekä pitkäjänteinen tuki. Etenkin lasten, mutta myös nuorten perusterveydenhuollon mielenterveyden hoidon saatavuudessa on ollut suuria puutteita ja alueellista vaihtelua. Lainsäädännön onnistuneella toimeenpanolla arvioidaan olevan pitkällä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia julkiseen talouteen. Takuun piiriin kuuluvien psykososiaalisten menetelmien arvioinnin, valinnan ja osaamisen ylläpito edellyttäisi yhteistyötä hyvinvointialueiden kesken.
Lasten ja nuorten mielenterveyttä ei tulisi nähdä yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle kuuluvana kysymyksenä. Kouluympäristö on tunnistettu keskeiseksi tekijäksi riskiryhmien tunnistamisessa ja varhaisten interventioiden tarjoamisessa. Yhteisöllinen työ on kouluyhteisön yhteinen tehtävä, eikä sitä tule nähdä yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä. Uusi lainsäädäntö voi toisaalta liiaksi ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarkastelemaan lasten, nuorten ja perheiden arjen haasteita ensisijaisesti mielenterveyden ongelmina. Ratkaisukeskeisyys ei liity vain psykoterapioihin. Ratkaisukeskeisen ajattelun viitekehys on toimiva väline niin varhaiskasvatuksessa kuin pedagogiikassa. Sillä voidaan estää arjen oppimisen ja kasvatuksen pulmien perusteeton medikalisaatio.
Taika yksityiskohdissa
Psykososiaalisten menetelmien kirjo on hyvin laaja, eikä käsitteistö ole täysin vakiintunutta. Lyhytpsykoterapiat soveltuvat sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon. Pitkät psykoterapiat kuuluvat erikoissairaanhoidon vastuulla olevien häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen.
Menetelmien käyttöönotossa tulee huomioida, että terveydenhuoltolain 8 §:n mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Järjestämislain 4 §:n mukaisesti toiminta on suunniteltava ja toteutettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Ratkaisukeskeinen terapia on osoitettu vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi viitekehykseksi ongelmien ratkaisemisessa sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa.
Voimassa olevan sääntelyn mukaisesti yliopistosairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueella on tehtävänä psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito. Marinin hallituksen aikana yliopistosairaalat saivat merkittävän rahoituksen tähän. Sote-järjestämislaissa annetun valtuutuksen perustella on valtioneuvosto antanut myös asetuksen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta. Nyt esitetään, että valtioneuvoston asetuksessa hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta annettaisiin tarkempia säännöksiä hoitomenetelmien käyttöönotosta. Hallitusohjelmassa on kirjattu, että hallituskautena tullaan lisäksi säätämään tarkemmin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja menetelmien palveluvalikoimaan kuulumisen ja kohdentamisen periaatteista palveluiden vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Säädöksin ollaan siis luomassa vankka pohja vaikuttavien menetelmien käyttöönotolle. Yliopistosairaaloiden ja yliopistollisten hyvinvointialueiden valta on menetelmien valinnassa suuri. Käytännön kentällä tapahtuvat päätökset muodostavat toiminnan. Nyt on tärkeää, että ratkaisukeskeinen viitekehys ei unohtuisi, kun kehitetään esimerkiksi perusterveydenhuoltoon lyhytterapioita ja nettiterapioita. On hyvä muistaa, että hallitusohjelman mukaan psykoterapiapalveluiden saavutettavuutta vahvistetaan uudistamalla psykoterapeuttikoulutusta kaksiportaiseksi ja säätämällä ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi. Rahoitus tällekin on jo varattu.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus ja osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä lainsäädännön velvoitteiden täyttämisessä. Nyt tarvitaan yhteistyötä laajasti sekä oppilaitosten, yliopistojen että hyvinvointialueiden käytännön toimijoiden kanssa, jotta paras hyöty uudesta lainsäädännöstä saadaan lasten ja nuorten hyväksi. Tässä on tehtävää myös jokaiselle Ratkes ry:n jäsenelle.
Timo Keistinen
Ratkes ry:n puheenjohtaja
