Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista ja kouluttaa vahvoja osaajia kuudella eri koulutusalalla. Kampuksia on kolmella paikkakunnalla: Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Savonia palvelee yli 8000 opiskelijan lisäksi aktiivisesti ympäröivää elinkeinoelämää, mikä mahdollistaa sekä opetuksen että oppimisen työelämäläheisyyden. Tämä tarjosi hyvän tilaisuuden Ratkes-yhdistyksen tavoitteiden toteuttamiseen.
Päivät toteutettiin etäyhteydellä, joita koulutuspäivään avattiin noin 80 eri puolilta maata. Päivien aluksissa osanottajat nostivat esiin omia tavoitteitaan. Päiviltä toivottiin löytyvän uusia ratkaisukeskeisiä välineitä ja oivalluksia käytettäväksi arkityössä. Tavoitteena oli oman ajattelun laajentaminen, yhteyden luominen ja kohtaaminen ratkaisukeskeisyyden ytimessä. Toivottiin päivien kertovan, miten ratkaisukeskeiset välineet ja oivallukset käytännössä toimivat.
Riitta Malkamäki aloitti aamupäivän kertomalla, että ratkaisukeskeisyys ei ole vain työkalu, vaan taustalla on tutkimusta, ajattelua ja filosofiaa. Arvot ja merkityspohjat ovat tärkeitä. Jokaisen ihmisen sanakartta on yhtä ainutlaatuinen kuin hänen peukalonjälkensä. Kuten ei ole olemassa kahta samanlaista ihmistä, ei ole kahta ihmistä, jotka ymmärtäisivät saman lauseen samalla tavalla. Hyvässä elämässä pitää pystyä liikkumaan omassa ja toisten näkökulmissa. Näkökulmissa liikkuminen on rakennettu moneen filosofiaan ja ajatteluun. Siinä tulee esiin näkökulma työhön, työkykyyn ja elämän moniulotteisuuteen.
Ratkaisukeskeisyys on elämäntapa. Asiantuntijan tehtävä on auttaa ihmistä saamaan käyttöön yhteys siihen. Mitä hänellä on ja miten hän saa voimavaransa käyttöön. Tulee nähdä, millaisia aarrearkkuja ihmiset ovat. On todella hämmästyttävää, mitä voimavaroja jokaisella ihmisellä on ja mitä ihmiset voivat tehdä. Ihmisillä on kaikki, mitä he tarvitsevat ongelmien ratkaisemiseksi. Heillä ovat kaikki vastaukset. Vain he itse eivät tiedä sitä.
Riitta kertoi, miten ratkaisukeskeisyydessä aloitetaan toivotusta tilasta. Tulee kuvailla odotuksen positiiviset yksityiskohdat ja elää tilanne todeksi. Tehdä sitä, mikä toimii ja etsiä, mitä tarvitaan lisää. Etsiä tietä, joka tekee seuraavan askeleen mahdolliseksi.
”Oma käsitykseni ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta muuttui täysin. Olen ajatellut sitä liian hankalana ja ”terapeuttisena”. Oli hyvä huomata, miten menetelmää voi hyödyntää ihan omassa arjessa ja jaksamisessa.”
”Riitta Malkamäen osuus aamupäivällä oli erittäin hyvä. Hänellä on taito voimaannuttaa kuulijansa sekä taito kouluttaa tähän menetelmään. Hän kiteytti hyvin menetelmän tavoitteen: keskeisintä ratkaisukeskeisyydessä on löytää ihmisestä, mikä on onnistunutta ja saada se hänessä käyttöön. Lähestymistavalla on väliä; ratkaisukeskeisyys tulee olla elämäntapa.”
Aamupäivän ohjelmaa jatkoi Marjo Hirvonen. Hän kuvasi työkykyä työyhteisön labyrintissa ja miten sieltä löytää tien eteenpäin. Toiveikkuus on tärkeää. Tulee nähdä, että tästä pääsee eteenpäin. Tavoitteena ei aina tarvitse olla 100 %. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Marjo kertoi, miten päästään eteenpäin pienin askelin. Mitä suurempi haaste on edessä, sitä pienempiä askeleita tarvitaan matkalla. Esille nousi käytännön keinoja työelämässä ja yhteisössä vaikeuksista ja esteistä huolimatta.
”Ratkaisukeskeisyys työyhteisössä tuntui hyvin mielenkiintoiselle ja kerronnassa varmasti toimivalle tavalle. Jokaisen pitäisi ymmärtää ja nähdä kauemmas, ei vain niin kapea-alaisesti. Oli todella huippua ja ”kananlihalle” menevää kuulla tarinaa käytännön onnistumisista. Tarinaa siitä, kun löytyy omaa osaamista vastaava työtehtävä, kaikki onkin toisin. Pitäisi olla enemmän aikaa ja osaamista kohdata ihmiset ja ymmärtää, että olemme jokainen niin omanlaisia, uniikkeja.”
Iltapäivällä Sarianna Virpikari kertoi, millaista työpaikkaa sinä voit rakentaa itsellesi ja muille. Miten vaikutat suhteessa muihin ja miten toimit muiden kanssa. Ongelman sijaan tulee keskittyä tavoitteeseen. Ratkaisukeskeisyydellä tarkoitetaan positiivista ja eteenpäin vievää ajattelu- ja toimintatapaa, jonka huomio on tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa historian ongelmien selvittämisen sijaan. Ratkaisukeskeisyydessä pyritään tekemään vähemmän sitä, mikä ei toimi ja enemmän sitä, mikä toimii.
Sarianna kertoi, että joskus on hyvä pitää kehityskeskustelu itsensä kanssa. Se on hyvä keino omaan kannustamiseen. Suomalaiset myöntävät käyttävänsä sisäistä puhetta melko vähän henkilökohtaiseen kannustamiseen. Olisi tärkeä toistaa usein ”Tuon minä tein kyllä hyvin!”. Iltapäivän aikana tuli esille monia käytännön tapoja saada aikaan myönteinen kehä. Esillä oli tapoja, miten hyödynnetään omia ja muiden vahvuuksia. Nähtiin se, että ratkaisukeskeisyydessä olennaista on ajatus siitä, että mikään ongelma ei ole olemassa aina.
”Kuulin taas uudestaan yhteyden luomisen merkityksen, yhteyden voimavaroihin, arvoihin ja toiveisiin. Voi olla hyvä lähteä juurikin arvoista, jos ihminen on esim. uupunut eikä jaksa huomata toiveitaan.”
”Sain oivalluksen siitä, miten monipuolinen ja lämmin/lempeä menetelmä ratkaisukeskeinen lähestymistapa onkaan. Itse asiassa huomasin koulutuksen aikana, että olen itse tietämättäni toiminut asiakkaiden kanssa tätä menetelmää osittain toteuttaen. Tapani on juuri kuunnella, olla läsnä ja lähellä, yhdessä pohtia miten tästä eteenpäin sen kummemmin ratkomatta ongelmaa juuri siinä hetkessä. Ymmärrys siitä, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja elämään kuuluu tietyllä tavalla hätä/pelko ja kriisit, omat olemassa olevat voimavarat auttavat varmasti helpottamaan tätä. Näiden pohtiminen yhdessä on varmasti apu siihen hetkeen.”
On toivottavaa, että päivät antoivat ajatusten lähteä huimaan lentoon. Tuntea laskeneensa kaikki kiertotähdet ja unelmissa nousta uuden tiedon kanssa yli Linnunradan himmeän virran. Tiedon ja ajatusten luonteeseen kuuluu se, että tulkinnat muuttuvat alati, vaikka taustalla oleva filosofia pysyy samana. Toiminnan työvälineet voivat haalistua ja tulkinnat muuttua, vaikka perusta pysyy paikallaan. Tiedon ja osaamisen määrä kasvaa ja tarkentuu. On onnellista, että aina on mahdollisuus oppia uutta ja joskus palata myös vanhoihin perusoppeihin. Ratkaisukeskeisyyden nykyiset opit ja toimintatavat muodostavat vaelluksen, jonka alkupäässä häämöttävät Milton Erickson, Steve deShazer, Insoo Kim Berg ja Elam Nunnally. Ratkaisukeskeisyyden sanoma voimavaroista, tavoitteista kohti toivottua tulevaisuutta ei ole mihinkään muuttunut. Tämä korostui Ratkes-päivillä.
Timo Keistinen
Ratkes ry:n puheenjohtaja
