Psykoterapiakoulutukseen liittyvät muutostarpeet ovat olleet pitkään esillä. Valtioneuvoston asetusta terveydenhuollon ammattihenkilöistä on jouduttu täsmentämään useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2018. Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopistolaissa tarkoitetun yliopiston tai tällaisen yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen.
Psykoterapeuttikoulutusasetus on parantanut psykoterapeuttikoulutuksen laatua, mutta väistämättä siitä on seurannut koulutuskustannusten huomattava nousu. Psykoterapeuttikoulutus on ainoita terveydenhuollon koulutuksia, jonka opiskelija joutuu kustantamaan kokonaan itse. Tämä on johtanut kansalaisaloitteeseen psykoterapeutin koulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi.
Kyseistä kansalaisaloitetta koskien eduskunta edellytti päätöksessään 5.5.2022, että valtioneuvoston tulee jatkaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä ja ryhtyä selvitysten pohjalta pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sekä psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyössä toimivien henkilöiden riittävä saatavuus että palveluiden saatavuus molemmilla kansalliskielillä voidaan turvata.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat hankkeen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämiseksi (SOTEKO-hanke). Tavoitteena oli arvioida, mikä on perustutkintojen suhde erityisosaamista vaativiin tehtäviin ja niiden edellyttämään koulutukseen käsittäen muun muassa psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyön ammattilaisten koulutusmallien tarkastelun. Hanketyöryhmä kannatti psykoterapeuttikoulutuksen maksujen kompensaatiota, mutta katsoi, että muutos edellyttäisi julkisen lisärahoituksen suuntaamista koulutukseen. Professori Eila Laukkanen on myös selvittänyt asiaa ministeriön selvityshenkilönä. Loppuraportissaan hän näki koulutuksen aseman virallistamisen ratkaisuna, joka mahdollistaisi koulutusten kustannusten alentamisen opiskelijoille, paremman yhteyden psykiatriaan, psykologiaan sekä laajemmin terveydenhuollon palvelujärjestelmään sekä sitä kautta myös ohjautumisen niiden tarpeiden mukaisesti.
Ministeriön viesti hallitusneuvotteluihin
Sosiaali- ja terveysministeriö on hallitusneuvotteluissa tuonut esille psykoterapiakoulutuksesta seuraavia asioita:
Selvitettävät asiat:
− Miten tuetaan mielenterveysalan ammattilaisten koulutusta siten, että se mahdollistaa hoidon painopisteen siirtämisen alkuvaiheen matalan kynnyksen peruspalveluihin?
− Voidaanko psykoterapiakoulutusta toteuttaa portaittain, jolloin ensimmäisenä portaana on teoreettinen koulutus, psykoterapeuttisten taitojen koulutus ja valmius lyhytinterventioihin ja toisena portaana nykyisen kaltainen laajempi psykoterapiakoulutus?
− Voidaanko psykoterapiakoulutus toteuttaa siten, että osa siitä annettaisiin osana erikoistumis-
koulutusta (psykiatrian alat) tai osana perustutkintokoulutusta (psykologit)? Jatkotyönä siinä on
huomioitava, että korkeakoulut vastaavat tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmista ja
kokonaan uusien kompetenssien tuominen opetussuunnitelmaan edellyttää luopumista muista opetussisällöistä ja riittävät henkilöresurssit.
− Mitkä koulutukset soveltuisivat maksuttoman psykoterapeuttikoulutuksen pohjaksi?
− Mikä on tarvittava siirtymäaika ja mitkä ovat muutosten toteuttamisen resurssitarpeet, esimerkiksi psykoterapeuttisten menetelmien oppiaineen perustaminen yliopistoihin?
− Miten psykoterapeuttikoulutus voidaan rahoittaa, sillä se edellyttäisi merkittävän määrän lisärahoitusta?
− Kohdistuuko rahoitus vain koulutuksen kustannuksiin vai myös opiskelijan omaan terapiaan, joka on oleellinen osa koulutusta?
Tarvitaan:
− Selvitystyö edellä lueteltujen asioiden osalta.
− Valmistelutyötä koulutuksen kustannusten alentamiseksi ja koulutuksen yliopistollisen aseman
vahvistamiseksi.
− Työryhmätyöskentelyn käynnistäminen (OKM, STM, yliopistot) koulutusmallin toteuttamiseksi.
Kustannukset:
− Vaativat tarkempaa arviointia.
− Suuruusluokkaa voidaan karkeasti hahmotella nykyisistä psykoterapiakoulutusten aloituspaikka-
määristä (noin 400 paikkaa) ja keskimääräisistä opiskelijakohtaisista maksuista (30 000 euroa), jolloin kustannukset olisivat noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi tulisi mm. professuurien ja muiden tarvittavien virkojen perustaminen.
Nyt toimeksi
Hallitusohjelmassa korostuvat mielenterveyspalvelut ja erityisesti matalan kynnyksen palveluiden saatavuus. Tavoitetta pyritään saavuttamaan muun muassa Terapiat etulinjaan -toimintamallin kokemuksia hyödyntäen ja ottamalla käyttöön porrasteinen hoitomalli esimerkiksi Mielenterveystalo-palvelukokonaisuuden (omahoito-ohjelmat ja verkkoterapiat) käyttöä tehostamalla. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen on ohjelmassa varattu lisärahoitusta (momentti 28.89.31).
Psykoterapeuttien saatavuutta lisätään hallitusohjelman mukaan kehittämällä mielenterveysalan ammattilaisten koulutusta siten, että se mahdollistaa hoidon painopisteen siirtämisen alkuvaiheen matalan kynnyksen peruspalveluihin. Ohjelman kirjauksen mukaan muokataan psykoterapeuttikoulutusta kaksiportaiseksi ja säädetään ensimmäisen portaan koulutus maksuttomaksi. Uudistukseen on varattu oma rahoitus (momentti 29.40.20).
Mielenterveyspalveluiden kehittäminen on laaja kokonaisuus. Palveluista ovat vastuussa hyvinvointialueet ja ammatillisesta koulutuksesta yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Vastuu ehkäisyn ja mielen hyvinvoinnista kuuluu laajasti yhteiskunnalle, kunnille, työnantajille, työpaikoille ja koulu- ja oppilaitoksille, siis meille kaikille.
Kouluttajapsykoterapeuttien pätevyydestä tai kelpoisuudesta ei säädetä millään asetuksella, mutta sen sijaan ammattihenkilöasetuksen taustamuistiossa mainitaan, että kouluttajakoulutuksen tarjonnasta ja kouluttajien pätevyyskriteereistä vastaavat yliopistot yhdessä muiden kouluttajaorganisaatioiden kanssa. Valtakunnallisen psykoterapeuttikonsortion suositus on, että kouluttajakoulutus toteutettaisiin yliopistoyhteistyössä. On siis tarve kehittää myös kouluttajakoulutusta.
Laajassa mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöistä kärsivien potilaiden psykoterapioiden vaikuttavuus- ja soveltuvuustutkimuksessa ja kehityshankkeessa (Helsingin Psykoterapiatutkimus) osoitettiin psykoanalyysin ja kolmen satunnaistetun psykoterapian hyvä vaikuttavuus. Lyhyet terapiat olivat keskimäärin pitkää terapiaa kustannusvaikuttavampia johtuen psykoanalyysin ja pitkän psykodynaamisen psykoterapian niihin nähden yli kymmenkertaisista hoitokustannuksista.
Voimavarasuuntautunut, ratkaisukeskeinen terapia potilaan omia resursseja hyödyntävänä auttaa usein nopeasti potilaita löytämään uudenlaisia ratkaisuja ongelmiinsa. Se voi olla usein hyvä ja tehokas ratkaisu matalan kynnyksen avun tarpeeseen. Nyt hallitusohjelmassa psykoterapeuttikoulutukseen on varattu merkittävä rahoitus. Se tulee käyttää tehokkaasti ja tuottavasti väestön mielenterveyspalveluiden parantamiseen. Siinä on tehtävää myös ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys Ratkesille
Timo Keistinen
Ratkes ry:n puheenjohtaja
