Suomalainen masennuksen Käypä hoito -suositus toteaa myös psykoterapian ensisijaiseksi tai keskeiseksi hoitomuodoksi. Psykoterapia on palveluvalikoimaneuvoston mukaan osa suomaista terveydenhuollon palvelupakettia. Sitä sen tulisi olla myös käytännön palvelujärjestelmässä.
Masennus on noussut yhdeksi eniten toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavista sairauksista. Perusterveydenhuollon potilaista noin 10 %:lla arvioidaan olevan depressio, mutta vain osan tiedetään hakevan siihen aktiivisesti hoitoa. Sairauden yleisyys korostaa laadukkaiden perustason palveluluiden toimivuuden tärkeyttä. Masennuksen hoidossa yksilöllinen hoitosuunnitelma on rakennettava potilaan tarpeiden, käytettävissä olevien vaikuttavien hoitomuotojen ja muiden tukitoimien kanssa. Suomalainen Käypä hoito suositus toteaa, että lievissä ja keskivaikeissa depressioissa psykoterapia ja lääkehoito ovat yhtä tehokkaita ja niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti tai yhtäaikaisesti. Yhtäaikainen käyttö on yleensä tehokkainta. Elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluvat myös hoidon keskeisiin tehtäviin.
Suosituksen mukaan perusterveydenhuollossa hoito kannattaa toteuttaa masennuksen hoidon yhteistoimintamallilla. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työssäkäyvän masennuspotilaan työkyvyn ylläpitämisessä ja työhön paluun tukemisessa. Terveyskeskuslääkärin, masennuksen hoitoon perehtyneen sairaanhoitajan ja psykiatrin suunnitelmallinen yhteistoiminta parantaa masennuksen hoidon tuloksia. Työterveydessä keskeistä on moniammatillinen yhteistyö ja selkeä vastuunjako työterveyshuollon toimijoiden kesken ja oikea-aikainen psykiatrin konsultaatioapu sekä suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Näin valtaosa masennuspotilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Masennuksesta toipumisen jälkeen potilaan tukemista ja seurantaa on oireiden suuren uusiutumisvaaran vuoksi jatkettava.
Systemaattinen kirjallisuusarviointi 11 laadukkaasta satunnaistetusta ja kontrolloidusta tutkimuksesta osoitti psykoterapian tehon (Breedvelt J. Psychological interventions as an alternative and add-on to antidepressant medication to prevent depressive relapse: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2020 Nov 18;1-8). Kuudessa tutkimuksessa (n = 948) psykoterapia ilman masennuslääkkeitä tuotti saman uusiutumisriskin kuin jatkuvat masennuslääkkeet. Seitsemässä tutkimuksessa (n = 611) psykoterapian lisääminen jatkettuun masennuslääkitykseen liittyi 15% pienempi uusiutumisriski kuin pelkästään masennuslääkkeillä. Satunnaistettujen kaksoissokkotutkimusten perusteella näyttää, että lääkitys voi olla tarpeeton masennuksen uusinnan estoon, mikäli potilas saa laadukasta psykoterapeuttista hoitoa.
Tutkimuksen mukaan psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjänä. Niiden yhtäaikainen käyttö on kuitenkin selvästi tehokkaampaa kuin pelkästään jommankumman. Psykoterapian yhdistäminen lääkehoitoon parantaa toipumista vaikeissa ja pitkäkestoisissa keskivaikeissa masennustiloissa, tuottaa myönteisiä psykososiaalisia lisävaikutuksia pelkkään lääkehoitoon nähden ja lisää hoitomyöntyvyyttä.
Palveluvalikoimaneuvoston 2018 antaman suosituksen mukaan vaikuttavaksi todetut psykoterapiat ja psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon palveluvalikoimaan kaikissa hoidon ja kuntoutuksen vaiheissa. Psykoterapia on siten keskeinen mielenterveyden häiriöiden hoito- ja kuntoutusmuoto. Tiedon saaminen Suomessa tuotetuista psykoterapiapalveluista on haasteellista monipolvisen palvelujärjestelmän ja hajautuneen koulutuksen vuoksi. On tärkeää tukea potilasta terapeutin löytämisessä ja huolehtia hänen hoidostaan ja seurannastaan.
Timo Keistinen
Ratkes ry:n puheenjohtaja
