Työkykyä ja hyvinvointia maaseudun yrittäjille
Teksti ja kuvat: Antti Heinonen
Työpaikat keskittyvät nykyisin pääosin kaupunkeihin, mutta samalla maaseutua pitävät aktiivisena yrittäjät monilla eri toimialoilla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan maa- ja puutarhatalous työllisti vuonna 2016 Suomessa noin 116 000 henkilöä. Viljelijät, yhtymien osakkaat ja heidän perheensä tekevät lähes 80 % maa- ja puutarhatalouden työstä. Maaseutu tarjoaa hyvän toimintaympäristön myös hevosyrittäjyydelle, koneurakoinnille, maaseutumatkailulle ja turkiseläinkasvatukselle. Suurin osa palvelusektorilla toimivista maaseutuyrityksistä hyödyntää yritystoiminnassaan olemassa olevien maatilojen resursseja kuten koneita, rakennuksia tai tuotteita.
Suomessa on kaikkiaan noin 182 000 yksinyrittäjää. Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on voimakkainta Pohjois-Pohjanmaalla, jopa 75 % tavoittelee kasvua. (Hämeenniemi ym. 2019.) Yritystoimintaa kuitenkin haastaa maaseudulla mm. väestön ikääntyminen ja maaltamuutto. Esimerkiksi ruoan tuotannossa vaikutus näkyy haasteena saada riittävästi työvoimaa, kun taas palvelutoiminnassa maaseudun rakennemuutoksen vaikutus tulee esille palvelujen kysynnän heikkenemisenä. Tästä syystä osa maaseudulla yrittävistä saa tuloja monesta eri lähteestä, esimerkiksi monialaisista tiloista tai työllistyen osaksi yrityksensä ulkopuolelle.
Maaseutuyrittäjien erilaisten haasteiden kasautuminen voi näkyä ajan saatossa heidän hyvinvoinnissaan. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa toimii Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen hanke. Päätoteuttajana toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Kajaanin ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on kaikkien maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yritystoiminnan kehittäminen. Hanke tekee laajaa yhteistyötä alueiden eri toimijoiden kanssa, mikä tukee yrittäjien tavoitettavuutta ja monipuolista tuen tarjoamista. Yritystoiminnan ja itsensä kehittäminen maaseudulla on kaiken aikaa tärkeää, koska se luo työtä, tuottavuutta ja sitä kautta hyvinvointia kaikille maaseudulla asuville.
Ennakointi – avain yrittäjien hyvinvointiin
Vuorovaikutus on yrityksen elinehto niin liiketoiminnan kuin hyvinvoinnin näkökulmasta. Yrityksen toiminnan ja kehittämisen kannalta toimiva vuorovaikutus nousee työyhteisössä keskeiseen asemaan. Perheen ja yrittämisen yhdistäminen vaatii lisäksi toimivaa sosiaalista kanssakäymistä – usein erityisesti naisyrittäjät tasapainottelevat yrittäjyyden, perheen ja äitiyden väillä. Hankkeen tapaamisissa tarkastellaan toimivaa vuorovaikutusta niin työssä, parisuhteessa kuin vanhemmuudessa päämääränä sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen sekä työilmapiirin parantaminen. Tukena työskentelyssä hyödynnetään mm. parisuhteen palikat -menetelmää, vanhemmuuden roolikarttaa ja työnohjausta. Toiminnassa huomioidaan tasa-arvo ja sukupuolinäkökulma – toimeksiannosta kesällä 2018 toteutettu Menesty yrittäjänä -tutkimuksen 964 vastaajasta yrittämisestä oli innostunut 69 %, riittämättömyydestä oli huolestunut 16 %, synkkien pilvien alla puursi 10 % ja umpikujaan ajautunut koki olevansa 5 %. Tutkimuksen mukaan lähes puolet umpikujaan ajautuneista oli kuntoutuksen tarpeessa. Viisi prosenttia kyselyyn vastanneista oli joutunut olemaan poissa töistä uupumuksen takia. (Elo 2019.) Tästä syystä hanke painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sairastavuus voitaisiin välttää. Hanke avaa myös uusia näkökulmia yritystoiminnan johtamiseen, työn kehittämiseen ja työyhteisönä työskentelyyn, sillä menestyvä liiketoiminta ja yrittäjän hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Maaseutuyrittäjät ovat mukana hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta vastataan parhaalla mahdollisella tavalla heidän tarpeisiinsa. Ennaltaehkäisevää toimintaa tarjotaan pääasiassa ryhmämuotoisena.
Yrittäjyys on vapautta ja vastuuta
Maaseutuyrittäjät arvostavat työn vapautta, mutta kokevat samalla, että töiden organisointia olisi parannettava. Työn ja vapaa-ajan erottaminen koetaan vaikeana. Yrittäjän tärkein pääoma työelämässä on työkyky, joka muodostuu voimavarojen ja työn vaatimusten suhteesta. Työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat mm. yrittäjätaidot, johtaminen, terveys, motivaatio ja perhe. Yrittäjän työkykyä uhkavat usein pitkät työpäivät, vapaa-ajan vähäisyys ja taloudellinen epävarmuus.
Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvoinnin huomiointi on tärkeää, vaikka usein eri tekijöiden vuoksi se koetaan haasteelliseksi ja siitä tingitään mm. ajanpuutteen vuoksi. Työhyvinvointiin panostaminen on yhteydessä työntekijöiden parempaan työmotivaatioon, työn tulokseen ja työssä viihtymiseen. Tärkeää yrittäjyydessä on myös innostuneisuus, työn imu ja työstä palautuminen. Nämä tekijät edistävät tuottavuuden kasvua ja suorituskykyä, vähentävät poissaoloja, henkilöstön vaihtuvuutta ja tukevat yritystä selviytymään muutoksista ja vaikeista olosuhteista, joita jokaiselle yrityksellä tulee vastaan jossain vaiheessa.
Yrittäjät ovat yleisesti hyvin sitoutuneita työhönsä, ja työn imu voi olla niin voimakasta, että se vie helposti mukanaan ja itsestä huolehtiminen jää vähemmälle. Menesty yrittäjänä -tutkimuksen mukaan keskimääräistä tyytyväisempiä työhönsä ovat yrittäjät, joiden yrittämisen voimavarat, kuten talousosaaminen, johtamis-, myynti- ja markkinointiosaaminen sekä taloudelliset tavoitteet, olivat vahvoja. Nämä yrittäjät huolehtivat myös yleisesti liikkumisesta, säännöllisistä lomista. Lisäksi sosiaaliset suhteet ja ammatilliset verkostot olivat kunnossa.
Hankkeessa yrittäjät tarkastelevat eri teemoja hyödyntämällä tutkimustietoa ja viemällä tietoa tapaamisissa yrittäjien omaan arkeen erilaisten tehtävien, pohdintojen ja keskustelujen kautta. Samalla yrittäjät arvioivat omaa tilannettaan ja mahdollinen muutostarve aktivoituu. Tavoitteena on, että sama yrittäjäporukka kokoontuisi useamman kerran muutosprosessin tavoitteellisuuden ja monipuolisen tuen tarjoamisen vuoksi. Pääosin hankkeen työpajat ovat kaikille avoimia, mutta teemasta riippuen hankkeen aikana toteutetaan myös suljettuja pajoja, koska osa keskusteltavista teemoista tarvitsee toteutuakseen luottamuksellisen ilmapiirin.
Vertaistoiminnasta uusia työkaluja arkeen
Palkansaajien työssäjaksamisesta huolehtiminen on suunnitelmallista ja säännöllistä, yrittäjien täytyy sitä vastoin pitkälti itse huolehtia työssäjaksamisestaan. Yrittäjillä ei ole aina ympärillään muita, jotka havaitsisivat ja varhaisessa vaiheessa puuttuisivat heikentyneeseen työkykyyn. Suurimmalla osalla yrittäjistä työterveyspalvelut ovat kunnossa, mutta esimerkiksi vuoden 2019 yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista kaksi kolmesta ei ollut järjestänyt itselleen työterveyshuoltoa. Alueellisesti Kainuussa yksinyrittäjillä on keskimääräistä vähemmän työterveyshuoltopalveluja hankittuna. (Hämeenniemi ym. 2019.)
Työn kuormittavuus alkaa näkyä aluksi elintavoissa – uni häiriintyy, ruokavalio muuttuu epäterveelliseksi ja päihteiden käyttö voi lisääntyä rentoutusta tavoitellessa. Työikäisten keskuudessa nukkumisaika on vähentynyt keskimäärin tunnilla, mikä vaikuttaa mm. stressitasoon ja keskivartalolihavuuteen. Palautumisen ollessa riittämätöntä työstressi voi pitkittyä aiheuttaen työuupumusta. Työuupumus lisää riskiä sairastua masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Lievästä työuupumuksesta kärsii jopa neljäsosa työikäisistä suomalaisista.
Yksinäisyyden kokemukset ovat maaseutuyrittäjien keskuudessa yleisiä. Esimerkiksi maanviljelijöiden yksinäisyys liittyy usein siihen, että omasta maatilasta ei pystytä irrottautumaan ja vastuu on raskas. Sosiaalisissa suhteissa yksinäisyyttä koettiin perhesuhteissa ja suhteessa yhteisöön. (Kilpeläinen 2015.) Laaja norjalainen tutkimus tuo esille, että mielenterveysongelmat ovat vähäisempiä maanviljelijöillä, joilla on paljon ystävyyssuhteita (Logstein 2016).
Hankkeen työpajoissa, kokoontumisissa ja yhteisissä virkistymisissä hyödynnetään vertaistoimintaa hyvinvoinnin edistämisessä, oppimisessa ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Vertaistoiminta on toimintaa, jossa ihmisiä yhdistää samankaltainen elämäntilanne tai elämänkokemukset, esimerkiksi maaseutuyrittäjillä on kokemuksia, joita muilla ei ole. Yrittäjät voivat kokea vertaisuutta satunnaisissa kohtaamisissa tai säännöllisissä kokoontumisissa saaden jaksamista arkeensa tai tukea mahdollisiin kriiseihin.
Vertaistuki on tasa-arvoisessa vuorovaikutustilanteessa tukea ihmiseltä ihmiselle, missä tukijan ja tuettavan roolit voivat sekoittua. Jokainen yrittäjä on oman elämänsä asiantuntija, joten tuen tarjoaminen mahdollistuu tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, kertomalla esimerkiksi omista kokemuksista työstressin selättämisessä. Tärkeää on halu kuunnella ja jakaa omia kokemuksia toisten hyväksi. Hankkeen toiminnan aikana painotamme kuitenkin, ettei vertaistuki korvaa ammattilaisten tarjoamaa tukea ja apua, minkä piiriin on tärkeä hakeutua tarpeen tullen.
Positiivinen mielenterveys yrittäjän voimavarana
42 % yrittäjistä kokee työnsä siinä määrin kuormittavaksi, että se selvästi heikentää heidän hyvinvointiaan ja jaksamistaan (Nurmela 2016). Vaikka työ on usein fyysisesti raskasta, koetaan yleisemmin työkykyä laskevan henkisen kuormittuneisuuden esimerkiksi stressi, rahahuolet, ihmissuhteet, ympäröivän yhteiskunnan muutokset ja epävarmuus tulevaisuudesta. Yrittäjä-gallupin mukaan 44 % vastaajista tekee yli 50-tuntista tai pidempää työviikkoa, mistä syystä palautuminen on vähäistä. (Hyry 2017.) Vaikka asioiden olemassaolo tiedetään – usein silti väsymys, pitkittynyt stressi tai työuupumus vasta pysäyttävät yrittäjän. Työterveyslaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa mielenterveyden häiriön vuoksi eläkkeelle siirtyneistä maatalousyrittäjistä yli puolet oli masentuneita. Lisäksi samanaikaisia työkykyyn vaikuttaneita somaattisia sairauksia esiintyi 60 prosentilla ja samanaikaisia muita mielenterveyden häiriöitä oli joka kolmannella. (Kivekäs ym. 2015.)
Yhteiskunnassamme mielenterveys on edelleen stigmatisoitua – omasta mielenterveydestä puhuminen koetaan vaikeaksi ja vieraaksi asiaksi. Nykyisin on alettu puhumaan enemmän positiivisesta mielenterveydestä, jolla pyritään siirtämään ajattelua pois sairaus- ja ongelmakeskeisyydestä. Positiivinen mielenterveys nähdään voimavarana, millä mielenterveyttä voidaan edistää – korostaen esimerkiksi vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta ja tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden olemassaoloa. Mielenterveys tulisi muutoinkin nähdä perustana, joka on vaikuttamassa myös fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiimme.
Hankkeen työpajoissa hyödynnämme esimerkiksi mielenterveyden kättä, jonka avulla tarkastelemme arjen valintoja, opettelemme tunnistamaan ja puhumaan hyvää mieltä ja oloa tuovista tekijöistä ja sitä kautta arvioimaan omaa elämäntilannetta. Tämän lisäksi hyödynnämme mindfulnessia ja erilaisia liikuntaharjoitteita, joita on helppoa siirtää osaksi omaa arkea. Myös ympäröivän luonnon hyödyntämisen mahdollisuuksia herätellään, mitä ei havaita niin oman hyvinvoinnin edistämisen kuin liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Työpajojen avulla osallistujat oppivat huomaamaan, että mielenterveydestä huolehtiminen on lopulta tavallisia arjen valintoja ja tekoja, joihin keinot löytyvät yllättävän läheltä omaa arkea.
Lähteet
Elo (2019). Tutkimus: Yrittäjien kannattaisi pitää kesälomaa – jatkuvat pitkät työviikot vaarantavat työkyvyn. Verkkojulkaisu. Saatavana: https://www.sttinfo.fi/tiedote/tutkimus-yrittajien-kannattaisi-pitaa-kesalomaa-jatkuvat-pitkat-tyoviikot-vaarantavat-tyokyvyn?publisherId=10482080&releaseId=69859907
Hyry, J. (2017). Yrittäjägallup. Lokakuu 2017. Yrittäjät. Verkkojulkaisu. Saatavana: www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajagallup_jaksaminen.pdf
Hämeenniemi, M. & Hellsten, H. & Ketvel, E. (2019). Yksinyrittäjäkysely 2019. Suomen Yrittäjät. Saatavana: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/yksinyrittajakyselyt/yksinyrittajakysely-2019-610847
Nurmela, S. (2016) Kansalaiset ja henkinen kuormittuminen. Yrittäjät.
Verkkojulkaisu. Saatavana: https://mieli.fi/fi/mielenterveyteen-liittyvien-huolten-esille-nostaminen-koetaan-edelleen-vaikeaksi
Kilpeläinen, S. (2015). Sosiaalisen vartin varassa. Yksinäisyyden kokemukset maanviljelijöiden ja heidän läheistensä kirjoituksissa. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Sosiaalitieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
Kivekäs, T. & Ahola, K. &Joensuu, M. & Mattila-Holappa, P. & Rechardt, J. & Hermansson, H. (2015). Maatalousyrittäjillä alkaneet mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet. Tampere. Työterveyslaitos.
Logstein, B. (2016). Predictors of mental complaints among Norwegian male farmers. Occupational medicine 66 (4), 332–337.
Antti Heinonen
hankeasiantuntija, terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu
antti.heinonen@diak.fi