PUHEENJOHTAJALTA
Oudot ajat johtavat joskus outoihin muutoksiin
Kuva: Pexels
Koronaepidemian rajoitukset ovat vaikuttaneet monin tavoin palveluiden tarjoamiseen. Kela on suosittanut, että terapiapalveluita tuotetaan etänä. Kasvokkain tapahtuva tapaaminen on ollut mahdollista terapeutin ja kuntoutujan yhteisellä sopimuksella. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen ja turvallisuuteen. Psykoterapian tulisi jatkua yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
Etäpsykoterapiaan siirtyminen nopealla aikataululla on ollut ponnistus, vaikka valmiudet siihen olisivat jo olemassa. Julkisessa terveydenhuollossa mielenterveyspalveluissa käynneistä keskimäärin 60 % on nyt toteutettu etäyhteyksillä. Paikoitellen toiminnasta 90 % on tapahtunut digitaalisesti. Nettiterapian käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Samalla ei ole raportoitu yhtään työstä johtuvaa tartuntaa henkilökunnassa. Muutos on ollut onnistunut. Taustalla on kuitenkin pelko, että erityisesti eniten apua tarvitsevat ovat jääneet ulkopuolelle. Tästäkin on viitteitä.
On opittava näkemään ja kuvailemaan maailmaa selkeästi. Digitaalinen maailma on mahdollisuus. Se voi viedä muualle ja avata uusia mielen ovia. Enää ei tarvitse nousta lentokoneeseen kohti Brysseliä tai aamubussiin kohti kaupungin keskustaa. Se mahdollistaa siirtymisen toisiin paikkoihin, erilaisten ihmisten ajatuksiin ja tunteisiin. Siksi yksin istuminen näytön äärellä ei ole eristäytymistä, vaan aitoa yhteydenpitoa toiseen ihmiseen ja koko muun ihmiskunnan kanssa. Kaipaus voi jäädä todelliseen kontaktiin toisiin, keskusteluun, kysymyksiin, väittelyyn ja nauruun yhdessä. Uusi digitaalinen yhteys vaatii uudenlaisen tavan jakaa tunteita ja oivalluksia. Se tekee mahdolliseksi toimia siltana, jonka avulla voi ilmaista vähäpätöisiä vivahteita ja sukeltaa pinnan alle olennaiseen: iloon, suruun, onneen, rakkauteen, pelkoon, vihaan, yksinäisyyteen, kaipuuseen ja ihmettelyyn.
Digitaalisuus ei ole enää pelkkä väline. Se on ihmisen ominaisuus. Kun robotit hoitavat fyysisen työn, algoritmit ja tekoäly hoitavat ajattelun, ihmiselle jää empatia, toisesta ihmisestä välittäminen, kyky ymmärtää toisen ihmisen tunteet. Kun kohdistat täyden luottamuksen itseesi terapeuttina, saatat yllättyä, mitä kaikkea saavutat. Vangitse siis hetkiä hyvin pieneen tilaan ja jätä runsaasti alaa mielikuvitukselle. Voi tuntua hyvältä istua yksin pienessä tilassa näyttöpäätteen ääressä ja antaa sen viedä valtakuntaan, jossa sanat sulautuvat saumattomasti toisiinsa. Voit päästä käsiksi siihen tuokioon, joka pysäyttää ajan kulun tähän hetkeen, tässä ajassa, tässä paikassa.
Koronaepidemian taustalla ei ole mitään suuria aatehistoriallisia murroksia tai yhteiskunnan megatrendejä. Epidemian käynnistyminen on sattumaa, luonnon RNA-koodin uutta muotoilua. Koronaepidemia on tuonut mahdollisuuden terveydenhuollossa ja terapioissa digiloikkaan. Nyt tarvitaan uusia toimintatapoja ja uudenlaista ajattelua. Tarvitaan kokemuksia, ajatuksia ja tarinoita, jotka liimaavat kaikki palat yhteen. Kun otamme tarinan omaksemme sekä sijoitamme siihen muistomme, osaamisemme, kokemuksemme ja haaveemme, voimme muuttaa maailmaa. Sen jälkeen tarinasta tulee osa meitä ja meistä tulee osa menestyksen tarinaa. On tärkeä valita myytit ja tarinat oikein. Ratkaisukeskeisyydelle se on uusi alku, uuden digitaalisen maailman alku. Sinun on oltava siinä mukana.
Timo Keistinen
lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö
Ratkes-yhdistyksen puheenjohtaja
044 500 8008
timokeistinen@welho.com