Työnohjaus –
mahdollisuus muutoksessa

Työnohjaus on osa suomalaista työelämää ja kuuluu yhä useamman organisaation toiminnan rakenteisiin. Keskustelut jatkuvasta muutoksesta herättävät kysymyksen siitä, mikä on työnohjauksen merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Työnohjaajina ja työnohjaajien kouluttajina meillä on näköalapaikka siihen, mitä työyhteisöissä tänä päivänä tapahtuu ja miten eri organisaatioissa valmistaudutaan tulevaan. Työelämässä on havaittavissa monen tasoisia muutoksia, toisaalta on myös hyvä tunnistaa se, mikä ei välttämättä muutu. Tässä artikkelissa tarkastelemme työnohjausta, sen luovuttamatonta ydintä sekä mahdollisuuksia muuttuvassa työelämässä.

Muutoksen maisema

Jatkuva työelämän muutos haastaa organisaatiot ja työyhteisöt tarkastelemaan olemassa olemisensa tarkoitustaan: mitkä ovat arvomme? keitä varten olemme? mihin suuntaan olemme menossa? Organisaation elävyys ja toiminnan mahdollisuudet ovat kytköksissä ympäröivään globaaliin maailmaan, jossa maapalloistuneet talouden ja politiikan ilmiöt sekä paikalliset arjen toiminnat linkittyvät toisiinsa. Taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset yhteydet liittävät ihmisiä, alueita, maita ja samalla myös erot tulevat näkyväksi.

Demos Helsingin Työ 2040 -skenaarioraportin perusteella työ on jo muuttunut. Sekatyö lisääntyy; ammatinkuvat katoavat ja uudenlaisia kyvykkyyksiä tarvitaan kaikilta. Näyttää siltä, että suuryritykset ja paikalliset mikroyritykset työllistävät suuren osan suomalaisista tulevaisuudessa. Osa työntekijöistä saattaa tehdä työtään päällekkäin, limittäin ja lomittain eri työnantajien palveluksessa ja osaksi omassa yrityksessään. Miltä muutos näyttäytyy hyvin erilaisissa työsuhteissa toimiville työntekijöille?

Kompleksisuus ja ennakoimattomuus monimuotoisissa ja digitalisoituvissa toimintaympäristöissä tuottavat työhön uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia, mikä lisää myös epävarmuutta ja jännitteitä toimijoiden välisissä suhteissa työyhteisöissä ja verkostoissa. Muutos on tänä päivänä normaali tila.

Monimuotoisissa toimintaympäristöissä ja palveluissa, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työ on pääsääntöisesti vuorovaikutukseen perustuvaa asiakastyötä, jossa ihminen saa avun ja tuen juuri vuorovaikutussuhteessa. Teknologian kehittymisen rinnalla tarvitaan edelleen monialaista osaamista, jonka myötä asiakkaan tarpeiden kuunteleminen ja yhteistyösuhteen syntyminen mahdollistuu. Ihmisenä oleminen toiselle ihminen ei muutu.

Tässä ajassa työelämässä kipuillaan monien eettisten kysymysten äärellä. Kysymykset vaihtelevat organisaation muuttuvien arvojen tarkastelusta suhteessa työntekijän omiin arvoihin, elämän tarkoituksen ja ihmisarvon pohdinnoista ilmastonmuutokseen ja tekoälyn käyttöön.

Työelämä on monien eettisten kysymysten ja ristiriitojen näyttämö – miten tuotetaan hyvää siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja henkilöstö voi hyvin?  Mikä on oikein?

Työnohjauksen merkitys muutoksessa

Työyhteisöt ovat eläviä systeemejä; ihmisinä muutumme, kehitymme ja rakennamme omaa identiteettiämme eri tilanteissa ja suhteissa. Työnohjauksen ytimessä on suhteessa oleminen, dialogi. Arvostava kohtaaminen, vastavuoroinen kunnioitus, kokemusten jakaminen, toivon kannattelu, toimijuuden tukeminen, yhdessä oppiminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen kuvaavat hyvin sitä, mitä työnohjauksessa parhaimmillaan tapahtuu. Onko tämä työnohjauksen luovuttamatonta ydintä, jonka varassa työnohjaus palvelee työelämää ja yksittäistä työntekijää nyt ja tulevaisuudessa?

Työyhteisöt rakentuvat työrooleissa olevien ihmisten välisille yhteistyösuhteille. Työssä ihmiset tarvitsevat enemmän tai vähemmän toisiaan; tarvitaan arvostusta ja dialogia. Yhdessä oppiminen on jokapäiväistä, samoin kuin yhteisiin tavoitteisiin suuntaaminen. Johtajuus on organisaatiossa kaikkialla; itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus ovat arvokkaita taitoja, jotka rakentavat toimijuutta. Kokemusten jakaminen työssä ja niistä oppiminen on elinvoimaisen työyhteisön edellytys. Työstä ja siihen liittyvistä tunteista puhuminen auttaa työyhteisön jäseniä tarkastelemaan työtä ja keskinäistä yhteistyötä uusista näkökulmista. Tunteiden reflektointi vahvistaa myös työntekijän työhyvinvointia ja tukee parhaimmillaan toiveikkuutta esim. asiakastyössä. Tämä kaikki toteutuu työnohjaustilanteessa vuorovaikutuksessa työnohjaajan kanssa.

Työnohjaus on tila ja paikka arvokeskustelulle. Kokemusten jakaminen työstä mahdollistaa erityisesti eettisten kysymysten näkyväksi tekemisen ja niiden pohtimisen yhdessä. Tämä tukee usein työyhteisöä näkemään työnsä tarkoituksen selkeämmin ja mahdollistaa myös kriittisen tarkastelun luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä. Työnohjaus tukee sekä yksilön että organisaation resilienssiä; joustavuutta ja kykyä elää muuttuvassa maailmassa, ylläpitää ja rakentaa identiteettiä.

Katse tulevaan

Tulevaisuutta tehdään tänään. Nyt tarvitsemme yhteistä keskustelua siitä, mitä työnohjaus on ja mitä se tänä päivänä ja tulevaisuudessa mahdollistaa organisaatioissa ja työyhteisöissä. Mikä työnohjauksessa on luovuttamatonta? Miten siinä rakennetaan toiveikkuutta? Miten siinä tuetaan toimijuutta? Jatkamme pohdintaa Ratkesin tapahtumassa 20.3.2019 olevassa työpajassa: Työnohjaus – mahdollisuus muutoksessa.

Lähteet:

Demos Helsinki. Työ 2040. Skenaarioita työn tulevaisuudesta.
https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/tyo-2040-skenaarioita-tyon-tulevaisuudesta/

Koski, A. (2015). Oppiminen kehittyvässä työyhteisössä. Teoksessa Jari Helminen (toim). Osaamiseksi kokemus jokainen. Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostumiseen. EU: United Press Global.

Vogt, I. & Lindholm, M. (2017). Työnohjaus moniammatillisuuden rakentajana. Teoksessa Jari Helminen (toim.). Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen. Helsinki: Edita.

Lindholm, M. & Vogt, I. (2016). Keskustellaanko nyt siitä, mistä ollaan keskusteltu? – reflektiivisyys työnohjauksessa. Teoksessa Arja Koski & Eila Jantunen (toim). Työnohjaus välttämätön hyvä ammattikorkeakoulussa. Diak Työelämä 2. Tampere: Juvenes Print Oy. s. 83-100

Nieminen, M., Talja, H., Heikkilä, J-P., Airola, M., Viitanen, K. & Tuovinen, J. (2017) Muutosjoustavuus – organisaation resilienssin tukeminen.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2017/T318.pdf