Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – jotain uutta

Teksti: Timo Keistinen
Kuva: Sanna Keistinen / Aawa Creative

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset perusteet ovat pysyneet pitkään samoina; väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän palveluita, palvelut ovat hajallaan ja palveluihin pääsy on monesti hankalaa. Palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden sekä kustannusten hillinnän näkökulmasta suurimmat haasteet liittyvät perustason palveluiden saatavuuteen, ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen. Uudessa hallitusohjelmassa painotetaan hallintorakenteiden sijasta käytännön toiminnan kehittämistä.

Painopisteen siirtymistä varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn palveluihin ei ole saatu toteutettua yrityksistä huolimatta. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja ja työmalleja on käytössä perustason palveluissa, mutta niiden systemaattisuus ja kattavuus ovat puutteellista. Mielenterveyden häiriöiden kohdalla hoitoon pääsyn lisäksi tarvittavien psykososiaalisten hoitojen saatavuus on ollut puutteellista. Tilanne on odottavien potilaiden kannalta kohtuuton. Se lisää riskiä ongelmien pahenemiselle ja heijastuu monina haittoina. Myös sosiaalihuollon ammattihenkilön tapaamiseen ja palveluihin pääsyssä on viiveitä.

Kaikki mukana

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukseen on tarkoituksena luoda laaja-alainen palvelukokonaisuus, jossa hyödynnetään uudenlaista työnjakoa, tarjotaan eri ammattilaisten ja erityistason konsultaatioita sekä hyödynnetään digitalisointia. Niissä työskentelee sosiaalityön ja sosiaalihuollon, lääketieteen ja hammaslääketieteen ja hoitotyön ammattilaisia sekä eri alojen erityistyöntekijöitä kuten psykologeja, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja ja puheterapeutteja. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tarjoamiin palveluihin kuuluu väestön tarpeiden mukaisesti ainakin perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja muun sosiaalihuollon palveluita, kotiin vietäviä palveluita ja sähköisiä palveluita, perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvolapalveluita ja muita ehkäiseviä ja jalkautuvia palveluita. Tavoitteet siis ovat korkealla. Puuttuuko enää mitään. Tavoite on, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut osana tavallisia perustason palveluja, valtavirtaistamisen periaatteella.

Perustason palveluja vahvistaminen ja painopistettä siirtäminen ehkäisevään työhön on siis keskeistä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus tarvitsee kansalaisyhteiskunnan yhteisöjä ja järjestöjä kumppanikseen rakentamaan asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneisuuden tapaan on siis asetettu selkeät päämäärät, joita kohti hahmotellaan pieniä, helposti toteutettavia askeleita. Nyt on siis aika tutkia ja hyödyntää kaikkien kykyjä, taitoja, pätevyyttä ja osaamista käsillä olevan haasteen ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Kunnianhimon taso on korkea. Paljon pitäisi saada aikaiseksi.

Ohjelma kohti tavoitetta

Hallitusohjelman mukaisesti hanketta pyritään tukemaan valtion toimesta vahvasti ja laaja-alaisesti. Tavoitteena on nyt varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Ohjelmassa on viisi päätavoitetta:

  • Saatavuus – parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
  • Ennaltaehkäisy – siirretään painotusta raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön
  • Laatu – kehitetään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta
  • Yhteentoimivuus – varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovitus ja liittymäpinnat muihin palveluihin
  • Kustannukset – hillitään kustannusten kasvua, kun muut tavoitteet toteutuvat

Käytännössä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma toteutetaan alueellisissa kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. Ohjelman toimeenpanoa tuetaan myös kansallisella kehittämistyöllä, kuten lainsäädäntöuudistuksilla ja muulla tuella. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa toteutettavissa hankkeissa valtion rahoituksen kokonaismäärä on vuoden 2020 haussa noin 70 miljoonaa euroa. Lisäksi myönnetään rahoitusta sote-rakenneuudistuksen valmistelua tukeviin hankkeisiin yhteensä 120 miljoonaa euroa.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valtionavustusta voi käyttää alueellisiin hankekokonaisuuksiin, joissa kehitetään perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintaa. Avustettavien hankkeiden on tuettava palvelujen kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista. Rakenneuudistusrahoitus on tarkoitettu vapaaehtoiseen alueelliseen yhteistyöhön ja yhteiseen valmisteluun. Valtionavustusta myönnetään erityisesti sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen.

Hankesuunnittelu meneillään kentällä

Maakunnissa valistellaan parhaillaan kehittämishankkeita. Hankeoppaassa nostetaan keskeisesti esille peruspalvelut ja niiden kehittäminen. Niiden yhteensovittaminen ihmisen tarpeita vastaavaksi tulisi olla ohjelmien tärkein tavoite. Myös sosiaalihuollon palveluita tulisi tuoda vahvemmin osaksi palveluiden kokonaisuutta. Eri alojen ammattilaisille tulee luoda mahdollisuudet olla ihmisen tukena ja ammattilaisten yhteistyötä paranee ja toimintatapoja uudistetaan.

Hankeopas nostaa esille erityisesti seuraavia tavoitteita:

  • psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantaminen nuorten perustason palveluissa
  • vahvistaa päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta
  • tukea perustason yhteistyötä erityistason kanssa
  • varmistaa psykoterapioiden ja ehkäisevien ja hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuus perustasolla kaikille
  • tuottaa lasten ja nuorten mielenterveyttä, arjen hyvinvointia sekä päihteettömyyttä vahvistavia matalan kynnyksen palveluja koulujen ja oppilaitosten yhteydessä sekä osana monialaisia yhteisiä toimintoja
  • kehittää oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja tiiviissä yhteistyössä muiden perustason palvelujen kanssa.

 

Vaikka maakuntien hankekokonaisuuksissa järjestöille ei myönnettäisi avustusta, järjestöillä on mahdollisuus osallistua Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman tavoitteiden toimeenpanoon. Kunnat ja kuntayhtymät voivat esimerkiksi ostaa järjestöiltä hankkeen toteuttamiseen liittyviä asiantuntijapalveluita ja tehdä muutoin yhteistyötä järjestöjen kanssa. Rahoitettavilla hankkeilla tulisi olla kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. On toivottavaa, että monet Ratkes-yhdistyksen jäsenet voivat viedä ratkaisukeskeisen ajattelun- ja työtavan maanläheisiä ja myönteisiä ideoita kehittämistyöhön.

Ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa

toiminnassa, ei ainoastaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siihen ratkaisukeskeinen ajatusmaalima ja kulttuuri antavat hyvät eväät.

Timo Keistinen

Lääkintöneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö
Ratkes-yhdistyksen puheenjohtaja
044 500 8008
timokeistinen@welho.com