Mielentaitojen kehittäminen hyvinvoinnin lähtökohtana

Teksti: Mari Järvinen

Miksi mielentaitojen kehittäminen on tärkeää

Työelämän haastavat tilanteet ja hektinen arki helpottuu, kun jaksaa panostaa omien mielentaitojen kehittämiseen. Mielentaitoja voisi kuvata yksinkertaistaen siten, että kun ihmisen ajattelukyky yhdistetään tunnetaitoihin, voimme puhua mielentaidoista. Siksi keskeistä on ymmärtää, mitä tunteet ja ajatukset ovat, ja miten niiden käsittelykykyä voi kehittää. Näitä taitoja kehittämällä voimme parantaa kykyä tehdä hedelmällistä yhteistyötä, saavuttaa tavoitteita, hahmottaa kompleksisia kokonaisuuksia sekä kykyä työskennellä paineen ja epävarmuuden alla. Oman hyvinvoinnin lähtökohtana on avoin ja joustava mieli, joka kykenee toimimaan erilaisissa tilanteissa tietoisesti ja läsnäolevasti. Vahvat mielentaidot lisäävät yksilön joustavuutta sekä kehittävät resilienssiä, palautumistaitoa, erilaisissa vaikeissa ja odottamattomissa tilanteissa.

Työelämässä tiedon lisäksi ajatukset, tunteet ja elämykset tulevat yhä tärkeämmiksi. Tiedon käsittely on meille työelämässä luontaista ja olemme tottuneita siihen. Sen sijaan tunteiden, ajatusten ja elämysten käsittelyä meidän pitää vielä harjoitella. Ihmisillä on usein paljon uskomuksia, jotka eivät palvele heidän tavoitteittaan tai omaa hyvinvointia. Tämä ilmenee lisääntyvänä pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmina. Ihmiset rakentavat elämää suorittamisen ja jatkuvan tekemisen pohjalle, jossa pysähtymiselle tai olemiselle ei jää enää paljoa aikaa. Jotta ihminen voisi paremmin hänen tulee vahvemmin tunnistaa mikä ohjaa hänen ajattelua, mikä palvelee hänen hyvinvoinnin perustaa sekä miten paljon omiin ajatuksiin voi luottaa. Tärkeää on tunnistaa, nojaavatko oman arjen valinnat aidosti omiin arvoihin ja että onko ihminen ajatuksissaan ja toiminnassaan rehellinen itselleen ja muille.

Mistä mielessä on kyse

Mieli on abstrakti käsite, johon liittyy joukko erilaisia toimintoja. Mieli ei rajaudu mihinkään, eikä se ole missään. Mielemme sisältää muun muassa ajattelua, havaintoja, päätöksentekoa, kokemuksia, aistimuksia ja tunteita. Mielen päätehtävä on tuottaa ajatuksia. Vain harvat ajatukset ovat järkeviä ja useimmat ajatukset eivät taas palvele meitä. Koska ihmisellä on taipumus uskoa ajatuksiinsa, siitä, mitä ajattelemme, tulee helposti totta. Mieli on alati muuttuva, dynaaminen prosessi, johon vaikuttaa ympäristö ja muiden ihmisten toiminta.

Mielentaitojen yksi keskeinen osa on itsetietoisuus – ja tuntemus, läsnäolotaito, ymmärrys oman mielen ja ajattelun toiminnasta sekä yhteys oman kehon tilaan. Mieli sanana tarkoittaa tietoisuutta, sielua, ymmärrystä, mielikuvitusta, ajatuksia ja asennetta. Ihmisen mieli on kaksiosainen: tiedostamaton ja tietoinen. Jokainen muutos jonka ihminen haluaa tehdä, lähtee aina tiedostamisesta ja hyväksymisestä. Mielen näkökulmat ovat ajattelun, tuntemisen ja tahtomisen prosessit, aivot (viesti – ja muistijärjestelmät), keho ja fyysiset reaktiot sekä sosiaalinen vuorovaikutus, energia ja kyky myötätuntoon. Mielen johtaminen tarkoittaa, että johdamme ja kohtaamme ihmiset kokonaisvaltaisesti, huomioiden nämä neljä eri näkökulmaa.

Tunteet liittyvät vahvasti ihmisen kehittymiseen ja ovat avain kaikkeen merkitykselliseen muutokseen. Tunteet pitävät sisällään energiaa ja informaatiota. Ne ovat kuin kirjekuoria, jotka pitää avata ja tutkia, mitä ne sisältävät. Tunteeseen liittyy aina tietoa, jokin viesti, jonka tunne haluaa kertoa sinulle. Tunne haluaa ohjata sinua johonkin suuntaa. Tunteisiin liittyy myös pysähdyttävä vaikutus. Tämä on hyvä asia, koska näin emme kulje eteenpäin autopilotilla ja jätä huomioimatta asioita, joita meidän pitäisi tutkia ja ymmärtää syvemmin. Mielentaitojen kannalta oleellista on omien tunteiden ja tunnereaktioiden tunnistaminen ja hyväksyminen.

Aivot joutuvat tekemään valintoja valtavasta määrästä informaatiota, minkä vuoksi havaintomme ovat aina selektiivisiä. Myös mielen sisäinen puhe muuttaa aivojen yhteyksiä. Asiat ja tunteet, joihin keskitämme mielemme, vahvistuvat aivojen luomien uusien yhteyksien kautta.

Tämän vuoksi Ihmisten välisissä kohtaamisissa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kieleen: miten asioista puhutaan ja millaista kieltä käytetään. Mahdollisuuksia viestivä kieli tuottaa uutta. Sulkeva ja rajaava kieli vie ihmisiltä kokemuksen siitä, että he voivat toteuttaa itseään.

Terveen ja hyvinvoivan mielen tunnusmerkkejä ovat aktiivisuus, kyky hyväksyä erilaisuutta, nauttia elämästä ja tuntea myönteisiä tunteita itseään ja muita kohtaan sekä kyky sopeutua muutoksiin. Terve mieli on tasapainoinen ja toimintakykyinen. Tällainen ihminen omaa realistisen optimistisen elämänasteen, myötäelämisen ja tunnevuorovaikutuksen kyvyn sekä tuntee voivansa hyvin ja osaa joustaa muutostilanteissa.

Miten valmentaa omaa ja ohjattavan mieltä

Mielentaitojen kehittyminen vaatii tietoista pysähtymistä ja oman toiminnan säännöllistä reflektointia. Erilaiset ohjaustilanteet ovat yksi hyvä keino pysähtyä oman itsensä äärelle ja tutkia omaa ajattelua, mielen liikkeitä sekä oppia tunnistamaan omia tunteita.

Coachauksessa tai työnohjauksessa voi tutkia identiteettikysymyksiä, sekä voi kohdata itsensä ja tunteensa, ymmärtää miten toisten ihmisten toiminta heijastu omaan toimintaan tai kasvattaa omaa toimintakykyä. Toimintakyvyn säilyttäminen on keskeinen taito stressin ja jatkuvasti kasvavien vaatimusten lisääntyessä työelämässä. Jotta olisimme toimintakykyisiä, meidän on hyvä harjoittaa säännöllisesti tavalla tai toisella hiljaista pysähtymistä oman itsensä äärelle.

Mitä hyötyä on mielitreeneistä

Oman mielen kehittämiseen suositellaan säännöllisiä, jokapäiväisiä, taitoharjoituksia. Muutama hyvä harjoitus ja pieni hetki varattuna tälle on hyvä alku. Joskus pelkästään keskittyminen omaan hengitykseen, lempeä myötätuntoinen ajattelu itseään kohtaan, voi olla riittävä. Muutama kerta viikossa on hyvä tehdä pysähtymisharjoitus omien ajatuksien, tunteiden ja tuntemuksien äärelle. Suosittelen mielen kehittämiseen erilaisia mindfulness harjoituksia. Keskittymisharjoitukset ja pysähtymiset ovat kuin käymistä mielen kuntosalilla. Myös tietoinen valpastuminen ympäristön havaitsemisessa on eräänlaista oman mielen arkiliikuntaa. Arkinen läsnäolo eri tilanteissa ylläpitää havaitsemisen hyvää peruskuntoa. Molempia tarvitaan, koska ne ovat erilaisia, toisiaan täydentäviä orientaatioita todellisuuteen. Muodolliset harjoitukset ovat havaintojen rajaamista, samaan toistuvaan asiaan keskittymistä. Arkinen läsnäolo on kokonaisvaltaisempaa, koska havaitsemisen kohteena voi olla kaikki se rikkaus, jota aistit meille välittävät. Havaitsemisen kohteena ei myöskään tarvitse pelkästään olla se, mitä kuulo-, näkö-, haju-, maku- tai tuntoaistin kautta välittyy, vaan myös mielen sisäinen maailma – ajatukset ja tunteet.

Oman kasvun kannalta on tärkeää varata aikaa omalle rauhalliselle ajattelulle, pohdinnalle, miten pääsen tavoitteisiini ja missä olen nyt. Itse suosittelen säännöllisiä treffejä itsensä kanssa. Näillä treffeillä saat tehdä niitä asioita, joista olet, vaikka aina haaveillut, mutta joihin koskaan ei ole ollut aikaa. Kerää ympärillesi ihmisiä, vaihda ajatuksia ja kerää ideoita siitä, miten muut ovat onnistuneet. Kun juttelet ihmisten kanssa, kehität samalla omaa empatiakykyäsi, sillä se kehittyy vaihtamalla ajatuksia muiden ihmisten kanssa. Kasvu lähtee aina omista ja muiden havainnoista ja yksi keskeinen asia on jatkuva palautteen pyytäminen ja palautteen vastaanottaminen arvostavalla tavalla.

”Ihmisen on tärkeää oppia havainnoimaan, mitä hänen mielessään tapahtuu ja miten se vaikuttaa hänen tunnetilaansa. Tärkeää on myös oppia ymmärtämään, mitä toisen ajattelussa tapahtuu, ja oppia havainnoimaan, miten se vaikuttaa keskinäiseen vuorovaikutukseemme” Anthony Grant, valmentavan psykologian prosessori, Sydneyn yliopisto