Matalan kynnyksen ratkaisukeskeiset keskustelut tukevat hyvinvointia työssä
Teksti: Sirpa Karvonen
Suomalaisten työntekemisen tempo on kiristynyt ja jopa kolmasosa työntekijöistä arvioi työskentelevänsä suuren osa työajastaan kiireisessä tahdissa. Teknologian kehittymisen johdosta työt myös seuraavat yhä useammalla työpaikalta kotiin. Tämä näkyy työelämässä kuormittumisen ja työstressin lisääntymisenä. Toisaalta kuormittuminen ja pitkäkään stressi ei ole vaaraksi, jos siitä kykenee palautumaan. Palautuminen onkin tutkimusten mukaan yksi keino ehkäistä työssä kuormittumisen kielteisiä vaikutuksia muun muassa psyykkiseen terveyteen. Hälyttävä merkki työelämästä kuitenkin on se, että yhä useampi suomalainen kuormittuu liikaa ja etenkin mielen hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet hälyttävästi.
Tutkimusten mukaan nykyisillä menetelmillä ollaan useimmiten myöhässä liiallisen kuormittumisen tunnistamisessa ja uupuneet sinnittelevät liian pitkään töissä tai välttelevät työterveyteen hakeutumista. Tutkin juuri valmistuneessa kauppatieteen pro gradu -tutkimuksessani mikä merkitys ennaltaehkäisevällä, matalan kynnyksen videovälitteisesti tuotetulla, mielen hyvinvoinnin asiantuntijan kanssa käydyillä keskusteluilla koettiin olevan hyvinvointiin työssä. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Kohdeorganisaationa oli Auntie Solutions Oy ja sen keskustelupalvelusta käytetään nimeä Auntie-palvelu.
Auntie-palvelu koostuu viidestä videovälitteisesti tuotetusta ratkaisukeskeisestä, valmennuksellisesta keskustelusta koulutetun mielenhyvinvoinnin ammattilaisen kanssa. Palvelussa hyödynnetään soveltuvasti myös mindfulness- ja arvolähtöisiä menetelmiä.
Jokainen haastateltava koki hyvinvointinsa ja jaksamisensa parantuneen Auntie-palvelun aikana. Osa vastaajista koki olleensa aivan sairausloman partaalla, mutta viiden keskustelukerran jälkeen tarvetta sairauslomaan ei enää koettu. Keskustelupalvelu auttoi myös ottamaan käyttöön keskeisiä palautumisen mekanismeja; työstä irrottautumista ja rentoutumista. Merkillepantavaa on se, että tämän kaltaisen palvelun käyttöön ei tuntunut liittyvän häpeää tai sairaan leimaa.
Tutkimus esittää, että matalan kynnyksen ratkaisukeskeiset, valmennukselliset videovälitteiset keskustelut koulutetun mielen hyvinvoinnin asiantuntijan kanssa auttavat yksilöitä nopeastikin tunnistamaan oman hyvinvoinnin ja jaksamisen tilanteen, katkaisemaan liiallisen kuormittumisen kierteen ja tekemään tarvittavia, konkreettisia muutoksia oman hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi. Mielenterveyshaasteiden kasvaessa myös työelämässä, voidaankin nostaa esiin kysymys: tulisiko ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen ratkaisukeskeinen mielen hyvinvoinnin keskustelupalvelu edellyttää jokaisen työelämässä työskentelevän henkilön käytäväksi.
Lähteet:
Blomberg (2019). Sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – mielenterveyden häiriöt yhä suurempana huolenaiheena. Kelan tutkimusblogi.
Karvonen (2020). ”Mä oon sitä mieltä, että jokainen pitäisi päästä kokeilemaan tällainen Auntie-palvelu.” Yritys X:n henkilöstön kokemuksia Auntie – palvelun merkityksestä hyvinvointiin työssä.
Kinnunen, Feldt, Korpela, Mauno & Saari (2017). Uupumisasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla.
Puttonen, Hasu & Pahkila (2016). Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla.
Terveystalo (2019). Näin Suomi voi: yhä useampi työikäinen kärsii mielenterveyden ongelmista – eri aloilla suuria eroja.
Sirpa Karvonen
(KM) on ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STOry), esimiestyön valmentaja ja sertifioitu business coach, joka opiskelee ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi Itä-Suomen yliopistossa ja viimeistelee kauppatieteen maisterin tutkintoa Turun yliopistoon.