Kansallinen mielenterveysstrategia

Teksti: Timo Keistinen

Väestön fyysinen terveys ja elinajanodote ovat parantuneet, mutta mielenterveydessä vastaavaa suotuisaa kehitystä ei ole nähtävissä. Hoidon ja palvelujen saatavuus ei ole kehittynyt yhtä hyvin kuin somaattisten sairauksien hoidossa. Työelämän muutoksessa ei enää samalla tavoin tarvita fyysistä voimaan, vaan jatkuvaa oppimista ja kognitiivisia kykyjä. Psyykkinen joustavuus, mukautumiskyky, uuden oppiminen ja kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä ovat muuttuneet entistä tarpeellisemmiksi ominaisuuksiksi. Tämä tekee stressistä usein arkipäivää. Se on osaltaan johtanut siihen, että mielenterveyden häiriöt ovat selkeästi suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä.

Vuoden 2020 helmikuussa julkaistu uusi kansallinen mielenterveysstrategia linjaa viisi kokonaisuutta, jotka painottuvat tulevien vuosien mielenterveyspolitiikassa. Strategian viisi painopistettä ovat: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen. Mielenterveysstrategia korostaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja ajantasaisuutta yli hallituskausien. Tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä toteutetaan mm. osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.

Mielenterveys on keskeinen hyvinvoinnin osatekijä. Se vaikuttaa yhteiskunnan vakauteen ja kustannuksiin eri sektoreilla. Näyttöön perustuvia hoitoja on ollut varsin puutteellisesti saatavissa. Palveluiden koordinointi ja pitkäjännitteinen kehittäminen ovat monelta alueelta puuttuneet. Perusterveydenhuollossa mielenterveyskysymysten ei aina nähdä kuuluvan kaikille työntekijöille. Palvelut ovat olleet hajallaan. Niitä tarjoavat eri tahot eivät ole sovittaneet toimintaansa yhteen tai sopineet työnjaosta, mikä vaikeuttaa palvelujen saatavuutta ja oikein kohdentumista.

Painopiste perustasolle

Ohjelman tavoitteena on se, että hoidon tarpeen arvio ja perustason hoito toteutetaan osana muuta perusterveydenhuoltoa sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja lasten ja nuorten perusterveydenhuollon toimipaikoissa sekä osana työterveysyhteistyötä ja työntekijöiden työssäjaksamisen seurantaa. Erikoissairaanhoidon antama tuki ja ohjaus on oltava saatavissa esteettä, joustavasti ja lähellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja koko palvelujärjestelmän pitää pystyä reagoimaan tarpeiden kirjoon, aina varhaisesta vaiheesta vaikeisiin, äkillisiin ja moniongelmaisiin tilanteisiin asti. Ohjelmassa parannetaan psykoterapioiden ja ehkäisevien sekä hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta perusterveydenhuollossa.

Valtakunnan tasolla hyvä mielenterveysjohtaminen tarkoittaa mielenterveyteen liittyvän lainsäädännön, ohjauksen ja laadunvalvonnan pitämistä ajan tasalla aina uusimpaan tietoon ja ymmärrykseen nojaten. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen lainsäädäntöä uudistettaessa kiinnitetään erityistä huomiota voimavarojen optimaaliseen käyttöön, niiden riittävyyteen, kohdentamiseen ja yhteensovittamiseen. Tavoitteena on lisätä erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa mielenterveyteen suunnattuja voimavaroja ja henkilöstön mielenterveysosaamista. Hyvä mielenterveysjohtaminen tarkoittaa myös mielenterveysstrategian toimeenpanoa ja tulosten seurantaa.

Miten eteenpäin

Strategian toimeenpano vuosina 2020–2022 painottuu palvelujen kehittämiseen, itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen ja mielenterveysosaamisen lisäämiseen ihmisten arkiympäristöissä osana laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tarkoituksena on mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen ja itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön valmistelu. Palveluja on tarkoitus kehittää osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelmaa, johon alueellisesti jaetaan rahoitusta. Tavoitteen on, että mielenterveysosaamista lisätään kuntien ja maakuntien yhteistyörakenteissa. Eri sektoreiden toiminnoissa tulisi näkyä hallinnolliset rajat ylittävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Näillä raketeilla ja rahoituksella tuetaan kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen hankkeita ja koulutusohjelmien kehittämistä. Investoimalla mielenterveyden edistämiseen, osatyökyisten paluuseen työmarkkinoille ja mielenterveyspalveluihin on mahdollista pienentää merkittävästi epäsuoria kustannuksia, kuten tuottavuuskustannuksia. Strategian lähtökohtana on, että mielenterveys vaikuttaa kaikkeen terveyteen ja sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

Mielenterveysstrategia 2020–2030 ei tarjoa suoria ratkaisuja mielenterveystyön haasteisiin, vaan tukea tavoitteelliseen suunnitteluun ja ohjelmatyöhön. Sen periaatteet ja painopisteet tarjoavat apua poliittiseen päätöksentekoon ja kehittämistyöhön. Tavoitteet nojaavat suomalaisiin yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja heikommassa asemassa olevien auttamiseen. Sitä ohjaa halu turvata sekä kaikkien oikeus hyvinvointiin että mielenterveyssyistä heikommassa asemassa olevien oikeus tukeen ja vaikuttaviin palveluihin.