Kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma

Teksti: Timo Keistinen

Itsemurhakuolleisuus on puolittunut vuoden 1990 jälkeen. Myönteinen käänne tapahtui vuosien 1986 – 1996 valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin aikana. Myönteisen kehityksen ei voida edellyttää jatkuvan Suomessa ilman toimenpiteitä. Työtä on paljon vielä edessä. Tuoreimpien tietojen mukaan vuoden 2018 aikana itsemurhaan kuoli 810 henkilöä ja itsemurhakuolleisuus oli 14,6 laskettuna 100 000 henkilöä kohti. Itsemurhaan kuolleiden ikä oli naisilla keskimäärin 50 vuotta, miehillä 48 vuotta. Alle 25-vuotiaita itsemurhaan kuoli 99 henkilöä, yli 65-vuotiaita 203 henkilöä.

Itsemurhakuolleisuudessa on vahva eriarvoisuus. Noin 10 prosenttia sosioekonomisten ryhmien elinajanodotteen erosta Suomessa johtuu itsemurhista. Taustalla on usein monitahoisia sosiaalisia, taloudellisia ja terveysongelmia mielenterveyden häiriöiden lisäksi. Alueelliset ja väestöryhmän mukaiset erot itsemurhien määrässä ovat suuria.

Uusi ohjelma

Uuden kansallisen mielenterveysstrategian yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuussa 2020 myös kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman. Ohjelma etenee valtioneuvoston periaatepäätökseksi, jolla pyritään saamaan pontta asian eteenpäin viemiseen. Mielenterveyspoliittisten linjausten tavoitteena on, että ohjelma osaltaan vähentävät mielenterveyden eriarvoisuutta ja mielenterveyttä edistävät toimet ehkäisevät itsemurhia. Päämääränä on tukea yhteisöllisyyttä ja ihmisten yhteistä vastuuta toisistaan. Avainryhmät tässä ovat terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi nuorisotyöntekijät, valmentajat, kuraattorit, sosiaalityöntekijät, vastaanottokeskuksissa ja seurakunnissa työskentelevät, vartijat, poliisit, velkaneuvojat, ulosottomiehet, ensihoitajat, pelastajat, vanginvartijat, toimittajat, työnjohtajat ja niin edelleen. Siis kaikki pitää saada mukaan. Varhaistuen tarjoaminen, etsivä työ verkossa tulee tavoittaa riskiryhmät. Apua tarvitsevien tulee pystyä rohkaista hakemaan apua.

Itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteena on hoidon järjestämisessä varmistaa, että näyttöön perustuvia hoitoja on tarjolla riittävästi.

Niihin on myös päästävä nopeasti. Hoitohenkilöstön osaamista osaltaan vahvistetaan ohjelmalla siten, että hoitohenkilöstöllä on korkeatasoinen osaaminen ja yhteiset, näyttöön perustuvat toimintamallit itsemurhavaaran puheeksi otossa ja arvioinnissa sekä itsemurhien ehkäisyssä. Samalla tulee olla riittävä tuki konsultaatioiden ja työnohjauksen muodossa. Palvelujärjestelmässä turvataan viiveettä kaikille välittömässä itsemurhavaarassa oleville psykiatriseen asiantuntemukseen perustuva konsultaatio, jotta hoidon tarve voidaan arvioida ja tehdä jatkosuunnitelma mahdollisine turvasuunnitelmineen. Lasten ja nuorten kohdalla huomioidaan vanhemmat ja sisarukset sekä läheiset ystävät, vanhempien kohdalla lapset ja heidän tuen tarpeensa.

Lisää tietoa tarvitaan

Jotta voidaan kohdentaa itsemurhien ehkäisytoimia nykyistä paremmin, tarvitsemme mahdollisimman ajantasaista tietoa paitsi itsemurhien ikäjakaumasta ja alueellisesta jakaumasta ja myös itsemurhamenetelmistä. Tarvitaan tutkimusta itsemurhavaaraan johtaneista syistä ja itsemurhien estämisen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. On löydettävä itsemurhien estämiseksi uusia keinoja. 

Ohjelman mukaisesti itsemurhien ehkäisysuunnitelma sisällytetään kuntien/alueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmiin. Olennainen osa itsemurhien estämisen toimenpideohjelmaa on kattava käytännön palveluyksiköiden verkosto, joka on tiiviissä yhteydessä toimintaa valtakunnallisesti koordinoivaan verkostoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suunnittelee itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanon. Tavoitteiden ja toteutusten jatkuva yhteen nivominen täytyy varmistaa sen, että tavoitteet pysyvät elävinä ja että tietoa kootaan järjestelmällisesti ja ajantasaisesti. Ohjelmassa luodaan rakenteet laajalle yhteistyölle eri hallinnonalojen, järjestöjen ja kansalaisten välille, jotta saavutetaan yhteinen pohja ja yhteisesti hyväksytyt arvot. Selviytymis- ja ongelmanratkaisutaitoja voi oppia ja opettaa. Se on osa ratkaisukeskeisyyttä.

Timo Keistinen

Lääkintöneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö
Ratkes-yhdistyksen puheenjohtaja
044 500 8008
timokeistinen@welho.com