Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito – uusi Käypä hoito suositus

Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito –
uusi Käypä hoito suositus

Teksti: Timo Keistinen

Itsemurhien määrä on ollut Suomessa laskussa viime vuosikymmeninä, mutta on edelleen kansainvälisesti korkeahko. Vuonna 2018 Suomessa itsemurhan teki 810 henkilöä, joka on puolta pienempi kuin 30 vuotta sitten. Erityisesti naisten itsemurhat ovat vähentyneet. Nuorten kohdalla kehitys ei ole ollut yhtä positiivista.

Lääkäriseura Duodecim on tänä vuonna julkaissut itsemurhien ehkäisystä ja sitä yrittäneiden hoidosta Käypä hoito – suosituksen. Käypä hoito – suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan hoitopäätösten pohjaksi niin terveydenhuollon työntekijöille kuin kansalaisille. Suositusten avulla pyritään parantamaan hoidon laatua ja vähentämään hoitokäytäntöjen vaihtelua. Niitä on tehty vuodesta 1994. Ne eivät ole reseptioppaita, joiden mukaan voi suoraan toimia. Ne ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät siis korvaa ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Uuden itsemurhiin liittyvän suosituksen tavoitteena on tehostaa itsemurhien ehkäisyä terveydenhuollossa. Kaikkinainen tieto itsetuhoisuuden riskeistä ja ehkäisystä on tärkeää ja hyödyllistä kaikille, mutta eritysesti terveydenhuollon ja sen päivystävien yksiköiden henkilökunnalle ja muille ihmistyön toimijoille. Hoitosuositus on sovellettavissa suomalaiseen käytäntöön. Tavoitteena on tehostaa itsemurhien ehkäisyä terveydenhuollossa, ohjeistaa itsemurhaa yrittäneen arviointia ja hoitoa, parantaa terveydenhuollon valmiuksia tunnistaa ja ottaa puheeksi itsetuhoinen käyttäytyminen sekä selkeyttää hoidon roolit ja vastuut terveydenhuollon eri toimijoiden välillä.

Suositus kiinnittää huomiota erityisesti nuoriin. Itsemurhaa yrittänyt nuori kuuluu aina erikoissairaanhoidon arvioon. Nuoren avohoito on ensisijaisesti psykososiaalisten hoitojen toteuttamista. Tähän soveltuvista hoitomenetelmistä itsetuhoisuuden hoidossa on tutkittua tietoa varsin runsaasti. Akuutisti itsetuhoisten nuorten hoitoon sitoutumista vahvistavat psykoedukatiiviset nuoren perheeseen tai verkostoon kohdennetut menetelmät yhdistettynä tavanomaiseen hoitoon. Ne saattavat vähentää myöhempää itsetuhoisuutta. Käytössä voivat olla esimerkiksi perheterapeuttiset hoitomenetelmät,

kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat hoitomenetelmät tai dialektinen käyttäytymisterapia. Itsemurhayrityksen jälkeisen hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä. Sen intensiteetti perustuu tilannearvioon niin ajankohtaisesta itsetuhoisuudesta kuin akuuteista psykiatrisista ja psykososiaalisista tarpeista. Hoitointerventiot voivat merkittävästi pienentää itsemurhayrityksen uusimisen riskiä. Nuoren avohoito toteutetaan ensisijaisesti terapiana tai terapian ja lääkehoidon yhdistelmänä.

Iäkkäiden depression tunnistaminen ja siihen liittyvän itsemurhavaaran arviointi ovat tärkeitä, koska itsemurhavaara on myös vanhuksilla merkittävä. Vanhukset hyötyvät masennuksen asianmukaisesta lääke- ja psykososiaalisesta hoidosta. Tämä koskee myös kaikkein iäkkäimpiä. Useat somaattiset sairaudet ja toimintakyvyn häiriöt ovat yhteydessä lisääntyneeseen itsetuhokäyttäytymisen riskiin iäkkäillä. Sosiaalisilla suhteilla on merkitystä itsetuhoajatusten yleisyyden kannalta ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen voi vähentää niitä. Tämä korostuu ryhmätasolla sillä itsemurhan riski on suuri vähän koulutetuilla, työntekijäasemassa olevilla, pienituloisilla ja työttömillä.

Itsemurhan tai itsemurhayrityksen tehneen omaiset tarvitsevat usein apua ja tukea läheisiltä ja usein ammattilaisiltakin. Omaisen pitkittynyttä surua, masennusoireiden kehittymistä ja terveyspalveluiden tarvetta voitaneen ehkäistä aktiivisilla hoidollisilla puuttumisilla. Keskeistä on, että tukea tarvitsevien hoidon jatkuvuus varmistetaan kaikkien toimijoiden kesken.

Kansanterveys- ja potilasjärjestöt ovat yhteistyökumppaneita hoidossa ja kuntoutuksessa. Ratkes yhdistyksen jäsenet tekevät kansanterveystyötä monessa muodossa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneen asiakastyön ja terapian tuntemusta ja arvostusta. Ratkaisukeskeisyys antaa välineitä itsemurhien ehkäisyyn. Potilaan osallistuminen oman sairautensa hoitopäätöksiin voidaan tukea ja ottaa hänet mukaan aktiivisena osallistujana. Myös omaiset ja heidän voimavaransa ovat tärkeitä. Hoidon jatkuvuus ja toimivat hoitoketjut ovat itsemurhaa yrittäneillä ensiarvoista. Eri hoitojen ja hoitotahojen yhteensovittamista voidaan pitää olennaisena tavoitteena. Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita antaa kokonaisuuteen hyvät lähtökohdat.